Kirkon historiaa

Nivalan Pyhän sydämen kirkko on rakennettu vuonna 1803. Kyseessä on Nivalan kolmas kirkko. Ensimmäinen, pieni saarnahuone, on vuodelta 1682. Se on sijainnut Malisjoen rannalla alle kilometrin päässä nykyisestä kirkosta lounaaseen. Rantatörmällä on muistomerkki. Toinen kirkko on sijainnut kutakuinkin nykyisen kirkon kohdalla. Se rakennettiin vuonna 1761, mutta jäi lyhytikäiseksi.

Kirkon on piirtänyt kokenut kirkonrakentaja Simon Silvén. Hän kuitenkin hukkui ennen rakennustöiden alkamista. Kirkko rakennettiin pitäjäläisten päivätöinä rakennusmestari Niilo Koskelan johdolla. Kirkkoon sopii noin 600 henkilöä.

Kirkon vanhimmat esineet ovat suurella todennäköisyydellä kaksi barokkityylistä, messinkistä kynttiläjalkaa. On arveltu, että ne ovat olleet käytössä jo saarnahuoneessa. Myös kirkon viisi lahjalampettia ovat vanhoja; ne ovat olleet käytössä jo toisessa kirkossa – samoin kolmihaarainen messinkikynttiläjalka. Osassa lampeteista näkyy hyvin sydänkuvio, mistä kirkko sai vuonna 2021 lisänimen Pyhän sydämen kirkko. Sydänkuvio toistuu myös tukipalkeissa.  Myös ikkunoiden ja sakastin ovien päältä voi löytää sydämen muodon.

Kirkon alkuperäinen alttaritaulu on ollut suoraan seinään maalattu, moniosainen teos. Maalaajaksi on arveltu Thomas Kiempeä. Alttariseinän maalaukset löytyvät nykyään kirkon etelä- ja pohjoisristeiltä. Ne saivat väistyä paikaltaan vuonna 1784, kun kirkkoon tilattiin Ernst Wendelinin maalaus ristiinnaulitusta. Kyseisenä vuonna kirkkoon tehtiin mittava remontti, minkä yhteydessä kirkkoa mm. nostettiin metrillä ylöspäin.

Suuria remontteja on toki tehty myös tämän jälkeen. Vuonna 1952 Lauri Välke maalasi kuorialueelle Vapahtajan kärsimyshistorian sekä urkulehterin kaiteeseen mm. kohtauksia Raamatusta. 1990-luvun alun remontissa mm. alttaripöytä irrotettiin seinästä. Uusin, kaksivaiheinen remontti ajoittuu vuosille 2018–2021. Silloin kirkko mm. maalattiin ulkoa, peltikatto uusittiin ja pohjoisristille rakennettiin invaluiska.

Tapulissa on kaksi kirkonkelloa. Vanhempi on vuodelta 1761 ja uudempi vuodelta 1878.

Urut ovat järjestyksessään kirkkomme kolmannet, ja ne ovat vuodelta 2009. Uruissa on 43-äänikertaa ja ne on rakentanut Urkurakentamo Veikko Virtanen.

Kirkkoa ympäröi hautausmaa. Sankarihautausmaahan on siunattu yhteensä 215 Suomen vapaussodan, talvi- ja jatkosodan sankarivainajaa. Presidentti Kyösti Kallion hauta on kirkkomaan eteläreunalla, lähellä kiviaitaa. Muistomerkin on tehnyt kuvanveistäjä Kalervo Kallio. Hänen käsialaansa on myös sankarihautausmaalla oleva talvi- ja jatkosodan muistomerkki Lähtö.

Kirkosta on valmistunut vuonna 2023 kirkon 220-vuotisjuhlaan kirja. Kirjassa on kerrottu kirkon historian vaiheista, ja se sisältää paljon sekä vanhoja että uusia kuvia. Kirjaa voi hankkia kirkkoherranvirastosta.