Rippijuhlat

Rippijuhlia vietetään nuoren kunniaksi.

Rippikoulu päättyy konfirmaatioon ja rippijuhliin. Se on merkittävä virstanpylväs nuoren elämässä matkalla aikuiseen. Siinä nuori tunnustautuu kirkon uskoon ja saa oikeuden käydä itsenäisesti ehtoollisella. Konfirmaatiossa nuori vahvistaa sen, että haluaa pysyä kasteen armoliitossa.

Konfirmaatiomessu

Konfirmaatioon osallistuminen edellyttää kastetta ja kirkkoon kuulumista. Nuori voidaan kastaa myös ennen rippileiriä, leirillä tai juuri ennen konfirmaatiojuhlaa.

Konfirmaatio tarkoittaa vahvistamista. Kastettuja vahvistetaan siunauksella ja seurakunnan rukouksella. Nuoret tunnustavat uskonsa yhdessä seurakunnan kanssa ja liittyvät sukupolvien ketjussa seurakunnan yhteiseen uskoon. Vanhemmilla ja läheisillä on tilaisuus rukoilla nuoren ja hänen tulevaisuutensa puolesta yhdessä muun seurakunnan kanssa.

Konfirmaatio antaa kirkon jäsenelle oikeuden

• toimia kummina
• osallistua ehtoolliselle itsenäisesti
• asettua ehdokkaaksi seurakuntavaaleissa, kun konfirmoitu jäsen on 18-vuotias.

Rippikoulun käyminen on ehtona myös kirkolliselle avioliittoon vihkimiselle, mutta konfirmaatiota ei edellytetä.

Nuoren ja hänen perheensä lisäksi kummit ovat rippijuhlissa tärkeässä osassa. Nivalan seurakunnassa on tapana, että yksi nuoren kummeista voi osallistua konfirmoitavan nuoren siunaamiseen kirkossa. Kummin tilalla nuorta siunaamassa voi olla myös joku muu nuorelle läheinen ihminen – joskus tässä tehtävässä toimii nuoren isonen.

Messun jälkeen jaetaan rippikoulutodistukset. Läheiset onnittelevat nuortaan yleensä vasta kirkon ulkopuolella. Tässä yhteydessä on tapana antaa konfirmoidulle kukkia, varsinaiset lahjat annetaan yleensä juhlapaikalla.

Juhlat kotona

Rippijuhlat järjestetään konfirmaatiomessun jälkeen yleensä kotona. Vuokratilaa juhlia varten voi kysyä myös seurakunnalta.

Juhliin kutsutaan yleensä mukaan lähiomaiset, perheen ja nuoren ystävät sekä kummit.

Lue lisää Nivalan seurakunnan rippikoulusta.